Viimepäivät on mennyt hupaisasti. Jotenkin tuntuu että kevät puskee pintaan, ja mieli alkaa häivyttämään mustan sävyjä pikkuhiljaa pois. Sosiaalinen elämä tuntuu olevan taas ihan mallillaan, joka on tottakai hieno juttu. Aika syvällä sitä keskitalvella oltiin, ja silloin tuli mietittyä "Loppuuko tää koskaan". Eiköhän tää tästä ala hälvenemään.
Eilen yöllä tuli jäätävä kaipuu kesään. Muistelin viime kesää ja sen antimia. Pringlespurkkikaiutin, Danzig, olut, lämpö, farkkushortsit, tapahtumat. Toimii! Onneksi toi kesä alkaa lähenemään pikkuhiljaa. Kylmyys on tarkoitettu pakastevihannesten säilömiseen, joilla voi hoitaa ruhjeita jota tulee kesällä hankittua. Myöskin kova hinku hypätä laudan päälle on suuri. Siitä on pari vuotta kun viimeeksi on edes tullut koskettua lautaan. Ranteet turposi omenan kokoisiksi möhkäleiksi. Haha. Mutta päätin, että tänäkesänä aion opetella edes rullaamaan jotenkuten. Saa nähdä.
 |
| Best. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti